Narsismi osa II

Narsistin ”uhri”

En pidä uhri-sanasta, koska jo valmiiksi vahinkoa kärsinyt henkilö joutuu ns. epämiellyttävään roolitukseen ja asetelmaan. Ja se vallalla oleva juttu, että uhrista haetaan syitä narsistin kohteluun, johtaa siihen, että vahinkoa ja tuhoa kärsinyt ihminen on entistä heikommalla. Hän tarvitsisi tukea ja tsemppausta ja kuulla ihan konkreettisesti, että vika EI ole hänessä. Hän ei ole vastuussa narsistisesti käyttäytyvän ihmisen ajatuksista tai tavoista ja persoonasta. Se että juuri hänen kohdalleen sattuu narsisti, ei tee hänestä huonoa tai jotenkin viallista ihmistä. Vikaa etsitään juuri väärästä päästä, jos vikaa etsitään uhrista. Narsismi on ilmiönä äärimmäisen raskas kokemusten kautta tunnistettava ilmiö ja sen hahmottaminen esim. työpaikalla tai ihmissuhteissa ottaa aikaa. Koska sen kohteeksi joutunut tarvitsee tavallaan monta eri kokemusta ja monelta eri kantilta, ennen kuin tajuaa narsistin todella poikkeavan röyhkeän käytöksen ja motiivit ja kuviot sen takana. Ja vaikka jossain kohtaa tajuaisikin, ei tietenkään halua antaa leimaa toiselle, koska kokee siitä syyllisyyttä. Kaiken sen muun lisäksi mistä narsisti on saanut jo hänet kokemaan eri keinoin syyllisyyttä. Koska syyllisyys on ihan kummallinen juttu. Normaali välittävä ihminen kokee varmasti ensin itse syyllisyyttä, jopa pyörittää vähänkin negatiivisia ajatuksista toisia kohtaan ja varoo viimeiseen leimaamasta ketään. Narsisti lätkii taas leimoja ihan jokaiseen ja se tapahtuu todella nopeasti. Ja ilman mitään syyllisyyden tuntoa.

Narsistinen peli

Narsistia ei voi voittaa. Hänen kanssaan ei päde mikään muu sääntö kuin hänen saamansa hyöty. Näin ollen mitkään yritykset muuttaa häntä tai saada ymmärtämään esim. välillistä hyötyä, jonka hän saisi jos kohtelisi toisia asiallisesti, menee hukkaan. Hän ei piittaa toisen yrityksistä vastavuoroisuuteen ja toisaalta kaikki vastuu on toisella osapuolella. Narsisti keskittyy hakemaan ja ottamaan hyötyä (mielellään vapaaehtoisesti, mutta myös valtaa käyttäen, jos ei muuten irtoa) ja väistelemään vastuuta. 

Jos tunnistaa narsistin, ainoa mitä kannattaa tehdä, on hankkiutua hänestä kauas, ihan siis fyysisesti kauas. Hän sotkee tavalla tai toisella ne ihmiset kenestä katsoo hyötyvänsä piiriinsä ja sotkee heidän elämänsä. Hän ikään kuin ottaa käyttöönsä toiset ihmiset ja on heissä sisällä, kun katsoo sopivan kohteen löytyvän. Häntä itseään ei kuitenkaan tavallaan ole. Hän käyttää muita olemassaoloonsa.  Soppa jota hän hämmentää on niin outo, että ihmisellä menee jo täydellisen hämmennyksen vallassa todella kauan ja sen jäsentely, että mitä itse asiassa edes tapahtui, on todella haastava homma. Narsistin kanssa jos asioita yrittää selvittää, hän maalaa ne uudelleen ja eri tavalla ja lopulta vastuu on jotenkin kummasti kuitenkin sitten toisella, ei hänellä. Hänhän itse asiassa tekikin kaiken oikein. Hän tavallaan ottaa vallan toisesta ihmisestä ja tekee toisen elämällä ihan mitä haluaa. Pyyhkii tuskin jalat lähtiessään, kun parempi kohde löytyy.

Keinoja, joiden avulla narsisti myllertää toisissa on monia. Hän vaihtelee näitä sen mukaan mikä missäkin kohtaa häntä hyödyttää. Ylimielisyys, pelottelu, valehtelu, mustamaalaus, henkinen tai fyysinen väkivalta tai molemmat. Ja tarpeen mukaan, jos nämä eivät auta otetaan avuksi marttyyrimäisyys, koska se saa monessa ns. lempeitä ja häntä puolustelevia tunteita aikaiseksi. Esim. yrityksestä rahaa kavaltanut vaatii perusteettomia palkkasaatavia vielä kaiken päälle itselleen. Tarkoitus on hämätä ja kiinnittää huomio ihan muuhun kuin hänen tekemiinsä vääryyksiinsä, ja antaa varmistukseksi tyystin toisin päin oleva kuva, ettei hän vaan joudu vastuuseen. Myös työpaikkakiusaaminen on oiva keino saada sympatiat puolelleen ja asian tila käännettyä tyystin toisin. Vaikka olisi mitä tapahtunut ja vaikka hän olisi aiheuttanut minkälaista vahinkoa esim. työnantajalleen, hän voi ottaa työpaikkakiusaamisen välineeksi, jolloin peliä jatketaankin hänen saamansa hyödyn suuntaan. Yllätys yllätys. Elämä on kuin teatteri esitys, jonka hän roolittaa ja käsikirjoittaa. Hämäämisellä saa paljon aikaan mielenkiintoisia juonen kuvioita, jos kaikki ei mene ihan putkeen hänen näkökulmastaan. Todella ovelaa ja niin uskomatonta, että sitä on todella vaikea uskoa, ellei itse koe.

Vallan käyttö narsistin välineenä

On huomattava, että fyysinen väkivalta on helppo tunnistaa ja todentaa myös muille. Mutta henkinen väkivalta eli henkisillä asioilla lyöminen ja hakkaaminen ei tavallaan näy kovinkaan helposti missään, koska siinä ns. hakataan toisen näkymätöntä olemassaoloa, persoonaa ja voimaa. Hakkaamisvälineitä ovat syyttely, alistaminen, mitätöinti, pelottelu, uhkailu, mustamaalaus, asioiden sekoittaminen, ihmissuhteiden sekoittaminen, perheen dynamiikan sotkeminen ulkopuolelta (syyllisyyden silmänkääntötemppu), asioiden kääntäminen päälaelleen, ja lukemattomat todella negatiiviset asiat. Ja tietysti myös se, että vedätetään uhria välillä positiivisillakin asioilla, että hän pysyy narsistin valtapiirissä, eikä juokse heti pois. Välillä keppiä ja välillä porkkanaa. 

Henkinen lyöminen alkaa näkyä tietysti ulospäin jossain vaiheessa kärsijässä esim. seuraavilla tavoilla: jatkuva väsymystila (epätoivo valtaa mieltä pikkuhiljaa), nauru katoaa, ilo katoaa, normaalit asiat eivät toimi, on jatkuvaa sekaannusta ja epäselvyyttä. Raivo ja viha saattavat alkaa näkyä ihmisessä, joka ennen on ollut aika tasainen tunnetiloissaan. Vihan saa aikaan narsistin jatkuva epätasapainotilan ylläpito, joka kuluttaa suunnattomasti henkisiä voimavaroja. Rauhaa ja tasaista normaalia elämää ei enää ole. Ilmapiiri on aina epävakainen ja vaarallinen. 

Narsisti ottaa kiinni elämäsi auton ratista ennen kuin huomaatkaan ja ohjaa sitä ihan mihin hän haluaa. Narsistin voima on tuhovoima. Siinä missä toisen on ilo ja rakkaus. Yksi hyvä tunnusmerkki narsistista on se, että aitoa iloa tai rakkautta ei hänestä tahdo löytyä koskaan. Hän ei levitä ja luo ympärilleen rakkautta, hyvää oloa ja aitoa iloa. Toki oma hyöty saa aikaan ilon tunteita hänessä ja huomion saaminen juovuttaa hänet erittäin helposti, mutta sellaista herskyvää puhdasta ulospäin aidosti säteilevää iloa ja rakkautta ei ole mailla halmeilla. Ihmiset hänen ympärillään voivat huonosti ja ovat varuillaan. Hän itsekin tarvitsee rakkautta toki, mutta hän imee sen itseensä joltain, ellei sitä hänelle joku ihan vapaaehtoisesti anna.  Itse hän ei pysty luomaan rakkautta tunnetilaksi. Aidoksi sellaiseksi, jossa takana olisi pyyteettömyys ja hyvyys toisia kohtaan.  Tavallaan hän on täynnä sellaista synkkää ja kuollutta energiaa. 

Narsismin aste

En oikein jaksa tällä kokemuksella uskoa, että on eri asteisia narsisteja. Minusta se on vahva persoonattomuuden olomuoto, tyhjä kuori tai sieluttomuus, yhdistettynä negatiiviseen voimaan, joka näyttäytyy toisille enemmän ja toisille vähemmän. Riippuen mikä on hyötysuhde narsistin ja toisen välillä. Eräänlainen teatteri esitys, jossa narsisti haalii elämäänsä ihmisiä ja määrittelee näiden ihmisten roolit vallan ja hyväksikäytön aspektista.  Hän ikään kuin kirjoittaa teatteriesityksen marioneteille, jotka pyörivät hänen oman itselleen luoman maagisen roolinsa ympärillä ja vahvistavat sitä. Valtaa ja toisten hallintaa siis. Ihan yhtä vähän siinä on totta ja aitoa pohjaa, kuin hänen tyhjässä sisustassaan, mutta näytelmän on pyörittävä, ettei tyhjyys paljastu.  Ja toisaalta on eri asteikkoja siitä, kuinka paljon tuhovoimaansa keneenkin narsisti käyttää. On ihmisiä, joista narsisti hyötyy, näihin hän ei käytä tuhovoimaansa välttämättä ollenkaan, hän huolehtii muutoin, että henkilö pysyy hänen vaikutuspiirissään (lahjukset esim.). Se, joka kieltäytyy ja ei hyväksy hänen toimiaan saa todellakin tunteja ja kokea eri tavoin tuhovoiman hänessä. Hän ei epäröi käyttää valtaa eri tavoin saadakseen ko. henkilön tuhottua tai ainakin tahrattua. Onhan hän uskaltautunut vastustamaan narsistia, jolloin hänet tulee jotenkin merkitä…

Jotenkin kun on lukenut erilaisia määritelmiä narsistista niin jää kalvaamaan mieltä se, että jokaisessa meissä olisi narsismia. Toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Olisin itse enemmänkin sitä mieltä, että toiset ihmiset käyttävät häikäilemättä toisia ihmisiä hyväkseen kokeakseen olevansa olemassa ylipäätään. Pelaavat ”tuhovoiman” keinoin saadakseen valtaa toisista ja saadakseen itselleen sen kokemuksen, että ovat olemassa. He toisaalta ikään kuin menevät toiseen ja toisen energiakenttään niin sisään, että toinen ei edes välttämättä tajua. Koska se yksinkertaisesti on niin käsittämättömän röyhkeää, että sitä ei tahdo millään uskoa todeksi. Ja tavallaan ikään kuin narsistilla olisi päälle kytkettävä energiakenttä itsellään, jonka piiriin saa sidottua ihmisiä, ellei jaksa mennä toisen kenttään sisään. Toisen energiakenttään mennessään tavallaan tallustelee toisen ihmisen sisälle asti ja ottaa itselleen kaiken minkä irti saa. Tuhoaa, jos toinen yrittää vastustaa. Tuhoista hän ei välitä, sekin on jollain tapaa sen syy, kenen elämän hän talloi.

No onko tämä ”uhri” sitten jotenkin viallinen, josta tarvitsee vuosikausia kaivella vikaa ja heikkouksia? Ei mielestäni. Se joka rikkoo toisen rajoja, eikä käyttäydy kunnioittavasti toista kohtaan on se joka tekee väärin.  Se että toinen loukkaantuu ja kauhistuu narsistin tallomisesta on terve reaktio. Eikä sen perusteella pidä olettaa, että tallotussa on jotain vikaa. Hän tarvitsee loukkauksen tapahduttua voimakasta tukea ja jonkun joka sanoo, että sinua on kohdeltu väärin ja sinussa EI ole mitään vikaa. Päinvastoin. Ihminen joka kunnioittaa ja välittää toisista on se, jonka ns. voiman lähde on oikea. 

Narsistin omaa käytöstään hyvittelevä peruste

Mielestäni narsistin ajatusmaailma on erittäin negatiivinen ja ajatukset ja toimet negatiivisia. Tuhoisia. Hän myös pystyy perustelemaan ulkopuolisille erittäin negatiivista käytöstään vuosia ja vuosia. Silmän kääntötemppu, jonka johdosta toisiin menee kuin häkä se, että hän ”saakin” käyttäytyä inhottavasti juuri tuota ihmistä kohtaan, koska hänellä on siihen hyvä syy. Ihan oikeasti, mihin unohtuu se perusasia, että ihminen joka käyttäytyy toista kohtaan inhottavasti, valitsee itse käyttäytymistapansa. Hän ajattelee ihan itse omassa päässään negatiivisia ajatuksia ja käyttäytyy ihan itse omasta itsestään lähtöisin inhottavasti toista kohtaan. Ei se ole siitä kiinni, keneen hän v-maisyytensä kohdistaa. Hän käyttäytyy niin kuin hänen omalla persoonallansa on tapana.  Se että hyvittää oman huonon käytöksensä toisella on todella huono peruste. Mutta kuinka moni menee tähänkin lankaan.

Tunteita

Narsistin keinot ovat monet ja epämääräisyys ja jatkuva epätasapaino on hajottavaa. Tässä tunteita, joiden kanssa narsistin kohdanneen pitää selvitä: epätoivo, epäusko, umpikujan tunne, paniikki, katastrofin tunne, järkytys, paine, pelko, häpeä, raivo, viha, säälikin ajoittain, hämmennys, syyllisyys, uupumus, väsymys, jatkuva olo, että elämä ajaa päin seinää, maailman lopun tunne (asiat eivät ratkea koskaan), jne. Pääosin tunteet ovat todella raskaita ja negatiivisia. Ja koska narsistin kohdannut on monen näiden tunteiden kanssa ensimmäistä kertaa tekemisissä (näin isona kuormana kerralla), on tilanne äärimmäisen stressaava. Selvittely yritykset eivät tuota tulosta ja epätoivon suo ei tunnu rantaa tarjoavan. Sen lisäksi, että narsisti tuhoaa myös jotain muuta elämässäsi (sosiaalisesti, rahallisesti, tms) hän saa sinut keskelle tätä tunnemyrskyä ja pahaa oloa. Tavallaan tajuaa, että hänessä on vika, mutta ne inhottavat tunteet ja vastuu niistä selviämisestä ja ylipäätään tilanteen ratkaisemisesta on narsistin kohdanneella. Tunnekuorma niskassa on todella hankala säilyttää se ajatus, että itse on kuitenkin toiminut oikein ja rehellisesti ja toinen toimii väärin. Ns. hulluksi tulemisen tunne on ihan arkipäivää ja elämäniloa katoaa luullakseni sitkeimmältäkin sissiltä. Eihän missään ole enää mitään järkeä, mutta kärsimykset siitä ovat narsistin kohdanneen niskassa, eivät itse narsistin. Tavallaan siis joudut ylisäätelemään omia tunteita ja samalla yrittää säädellä tilanteita niin, että narsistin negatiiviset tunteet eivät ole niskassasi, koska itse hän ei osaa/halua säädellä omia tunteitaan. Vastuu siitäkin on muilla. 

Tavallaan siis narsisti on luonut ympärillesi täydellisen helvetin, mutta se on saattanut tapahtua niin hitaasti tai monin eri tavoin manipuloiden, että sen tajuaminen/hahmottaminen on ihan elämän kokoinen juttu. Toisaalta unelma voi kääntyä täydelliseksi helvetiksi niin äkkiä, että olet kauan sokkitilassa ja traumatisoidut lopulta, kun tilanne ei koskaan enää kunnolla ja oikeasti käänny normaaliksi. Narsisti jatkaa röyhkeästi elämäsi sisällä tallustelua, tekee tuhoa ja olet järkytyksestä lamaantunut. 

Sen selvittämiseksi,  että miksi voi niin huonosti ja mistä syystä tarvitaan todella paljon voimavaroja ja omista tunteista irtaantumista, että näkee niiden taakse. Koska noihin narsistisen käyttäytymisen aikaansaamiin negatiivisiin tunteisiin jää loukkuun ja ennen kuin huomaakaan ne ovat jokapäiväistä kauraa ja et enää tiedä mistä mikäkin juttu alkaa ja mihin loppuu. Jokainen joka kohtaa vääryyttä haluaisi oikeutta ja oikaisun asioihin. Narsistilta sitä ei koskaan saa. Hän on täynnä tyhjiä lupauksia, valhetta ja väritettyä totuutta. Narsistin kanssa tiput rakkaudettomaan ja ilottomaan tilaan ja tunneloukku on valmis. Koska kukapa nyt ei rakkautta haluaisi elämäänsä.  Hänellä on kuitenkin tarjolla vain iloton ja rakkaudeton pöytä. Sen äärestä kannattaa siis poistua anelemasta. Hänestä irtoaa teeskenneltyä rakkautta ja iloa, mutta ei koskaan pyyteettömästi ja vastikkeettomasti.

Ja jos olet oikeudentuntoisena haluamassa selvyyttää, reilua peliä ja rehellisyyttä, olet myös loukussa. Narsistin kanssa näitä et tule koskaan saamaan. Hän johtaa peliä ja pelissä on säännöt, jotka muuttuvat alati hänen edukseen ja sinun tappioksesi. Tästä syystä häntä ei voi voittaa. Tappiosi on varma ja tästä syystä voimiasi säästääkseni kannattaa hänen vaikutuspiiristään lähteä. Jos ei itse pääse lähtemään, pyydä apua. Älä anna raivosi ja vihasi pitää hänessä kiinni. Eikä myöskään säälin. Säälintunteet jotka sinussa myös väistämättä heräävät ovat yksi tunneloukku myös. Sääli itseäsi, älä häntä. Et saa häntä muuttumaan, vaikka tekisit mitä.

Selviäminen, kun narsisti on tallustellut elämäsi sekaisin

Narsistin kohdannut joutuu kaivamaan monesti sellaisia voimavaroja itsestään, joita hänessä ei narsistin aiheuttaman tuhon vuoksi ole jäljellä.  Näin hänen selviämisensä on vaikeaa. Irtipääseminen vaatii aikaa ja henkistä voimaa. Kärsijällä on mennyt voimat monesti jo pelkkään tilanteen jäsentämiseen, epätoivoisiin korjausyrityksiin ja todella moninaisten ja vaikeiden tunnetilojen kanssa selviämiseen.  Tilanne saattaa olla niin käsittämätön, että epäusko saa haukkomaan henkeä monta monituista vuottakin, ennen kuin on van pakko uskoa, että totta tämä on. 

Henkinen/psyykkinen energia on vähissä ja tilanne vaikuttaa niin absurdilta, ja narsistin käytös niin pöyristyttävältä, että sitä ei vaan tahdo uskoa todeksi. Tulee olo, että on itse tullut hulluksi ja kuvittelee vaan kaiken. Mutta se onkin sitten se yksi loukku taas, mistä on päästävä. On vaan juteltava ihmisten kanssa ja saatava ajatukset ja tunteet järjesteltyä ja rakennettava kaiken keskellä itselleen tulevaisuus, jossa on energeettisesti irti narsistista. Koska tavalla tai toisella hän tuhoaa toisen elämää ja ainoa keino on hankkia elämä, jossa on vapaana hänestä ja hänen vaikutuspiiristään.

Ja uhri-teoriaa miettivälle. Narsisti on huomannut sinussa jotain mitä haluaa itselleen. Saatat itse kävellä konkreettisesti hänen luokseen, mutta hän jää vain mikäli haistaa hyötyvänsä sinusta jotenkin. Se mitä harvemmalla normaaliin vuorovaikutukseen tottuneella ei ole, on kyky skannata ihminen omia tarpeita tarkkaan silmällä pitäen. Tavallaan hän etsii omaan sisältä tyhjään elämäänsä pelinappuloita, keneen voisi siirtyä elämään ja loisimaan. On usein ihan täysin sattumaa kuka pelilaudalle sattuu kävelemään.  Itsesyytökset ovat siis aiheettomia. Kannattaa keskittyä omaan itseensä ja selviämiseen.  Ei hänen asettamaansa syyllisyysloukkuun, jota itsesyytökset ainoastaan ovat. Hän saa sinut tuntemaan syyllisyyttä, halusi tai et. Tunnista se ennen kuin sukellat syyllisyyden mereen vapaaehtoisesti, hänen katsellessa hymyillen rannalla.